tiistai 22. heinäkuuta 2008

Suklaalevy.

Söin eilen suklaalevyn, itse, kokonaan. Voi v. Ei se suklaalevyn syöminen itsessään ärsytä, vaan se miksi sen söin. En koska teki mieli jotain hyvää, vaan koska mua ahdisti, rasitti, suoraan sanottuna v-tti. Koko elämäni, tämä sikolätti, minä itse, tekemättömät asiat... Entinen Possu palasi eilen, se, joka reagoi kaikkeen syömällä. No, eilinen on nyt ollutta ja mennyttä, tärkeintä on tämä päivä ja huominen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on mielestäni tosi hyvä asenne. Hyvä myös, että itse tiedostaa ne akilleen kantapäät, että syö tunteisiin. Sit sitä asiaa voi lähtee jotenki käsittelemäänki.

Anonyymi kirjoitti...

nou hätä, kyl se siit :) tsemppiä!!

T:JuuJuu